After my sister had a baby, I´ve started to pay extra attention to all the cool kids stuff there is.

These wooden dolls by Séverin Millet are probably the coolest ones I´ve ever seen so far.

Since these are not for sale, I´d love to make something like this myself. And I know this little baby would love these, ´cause everything with a face makes him smile :)

The rest of his portfolio is also pretty amazing. Check out this poster gallery for example. 

-----

Ranskalainen kuvittaja/designer Séverin Milletin ihanat puutyypit olisivat täydellisiä leluja pienelle kummipojalleni, joka hymyilee kaikelle jolla on naama. Tällaisiahan voisi tehdä itsekin! 

Tyypin portfolio on myös melko vaikuttavaa katseltavaa. Ja voisihan sieltä ostaa myös muutaman hienon julisteen...

Voi luoja kuinka kauan meillä kesti löytää halvalla valurautapannu! Ja nimenomaan käyttökelvoton sellainen. Minulla oli selkeä visio keittiömme tyhjälle seinälle, valkoinen vanha hylly ja valurautaisesta paistinpannusta tehty kello. Onnistuimme!

+

+

=

Mielellään kurkottaa kaulaansa ja katsoo ajan läppärin näytön yli keittiön kellosta. Rakastan sitä niin!

Kehyksiin vaihtelua pienellä tee se itse- periaatteella. Kartonkia, askarteluveitsi, viivain, kynä. Ja numero kolme pääsi kehyksiin. Se ei ole symmetrinen, ei vaikka yritin. Olkoon nyt siinä, kunnes parempaa keksin. Olen nettishoppailuun vähän liian kärsimätön, mutta seuraavaksi kyllä etsin jostakin nettikaupasta jonkun tosi kivan kuvan!

Leppoisaa lauantaita!

Toivotaanhan, että vielä kesä kestää ja aurinko lämmittäis. Nyt on aika viileetä, hui hyi.

Olohuoneemme on ihanan valoisa ison ikkunansa ja parvekkeen oven ansiosta. Ja sen vuoksi oli vaikea ottaa hyvää kuvaa koko huoneesta kun kuva on otettu valoa vasten. Olkkari on muuten valmis, paitsi juliste täytyy kehystää kunhan saadaan pora. Ja anoppini antaa meille heidän pari huonekasviaan, koska eivät voi hoitaa niitä lähtiessää reisuun puoleksi vuodeksi. Alkuviikosta tehdään taas Ikea reissu ja sieltä varmaan tarttuu mukaan kaikenlaista.

Arvatkaa ketä matkin kaktuksissa.

Töissä on muutama viinipullo avattu. Olen laittanut kaikki viinipullonkorkit isoon lasiseen astiaan, joka näkyy 5. kuvassa.

Kun tyhjennettiin mummoni taloa sieltä löytyi kaikkea kivaa. Esimerkiksi tämä tölkeistä väsätty neulatyyny.

Tämän  jättimaisen jalkalampun ansiosta olohuone ei kaipaa kattovalaisintakaan.

Ruotsalaisen Hanna Werningin suunnittelema "Tiles" juliste koristaa olohuoneemme seinää sekä blogiani. ;)

Poikamme tykkää pöllöistä. Ja tämä tiimarin pöllöpehmo sopii hyvin sohvalle Tilesin alapuolelle.

Iso-tätini tekemä ihana värikäs matto.

Oon hullaantunut näihin räsymattoihin. Heitin kaikki vanhat pölyä keräävät karvamatot roskiin ja lahjoitin osan perheelleni.

Marimekon verhot oli alunperin mieheni ekassa poikamiesboxissa ja todellakin kelpuutin ne tänne yhteiseen kotiinkin!

Joka huoneesta löytyy Thaimaa -muistoja. :)

Pari pihajuttua unohtui aikaisemmasta Asuntomessu-postauksesta. Yhden talon terassilla oli tällaiset rennot lepotuolit, tuossa olisikin aika mukava lueskella kirjaa kesällä, tai syksymmällä kääriytyä vilttiin ja juoda kuppi kuumaa. 

Tai sitten keinutella menemään riippukeinussa. En testannut oliko tuo keinu oikeasti mukava, mutta jotain tyynyä se ainakin kaipaisi. 

Oman parvekkeen suhteen on jo pari ideaa! Ajattelin maalata nykyiset parvekekalusteet mustiksi. Samoin puisen laatikon, joka on toiminut jätteiden (lasi, metalli, pullot) välivarastointipaikkana. Edelliset asukkaat jättivät parvekkeelle pari laatikkoa pelargonioita, muuten ihan kiva mutta ne ovat kirkkaanpunaisia. Eh... Katsotaan mitä niiden kanssa tehdään.

Ja yhdestä tuolista olen haaveillut. Olin juuri puhunut siitä miehelle, ja seuraavana päivänä isäni alkoi selittämään, että hänellä on mielessä millainen tuoli meidän parvekkeelle sopisi. Kuinka ollakaan, hän puhui tismalleen samasta, kuin josta olin päivää aikaisemmin miehelle maininnut?!? Emmekä ole sanallakaan koskaan isän kanssa puhuneet kyseisestä klassikosta. Ei ole kauas omena puusta pudonnut sisustusmaun osalta. Tai sitten mulla vaan on aivan kuusikymppinen maku :) 

Muuten täällä on ollut kiva lauantai, käytiin ihastelemassa Tall Ships Races- veneitä Hietalahdenrannassa ja sitten puuhailtiin asunnolla. Makuuhuoneen Elfa-säilytysjärjestelmän pystytys meneillään... Nyt illalla teki mieli ihan perusruokaa ja tehtiin sitten niin perusruokaa kun olla ja voi, lihapullia ja keitettyjä perunoita :) Nyt vatsa täynnä nukkumaan, hyviä viikonlopun jatkoja!!

Keinutuoli vauvaperheessä.

En jaksa edes laskea, kuinka moni minulle sanoi odotusaikana, että "hommaat sitten sen keinutuoli" ja "vauvat tykkää keinutuksesta". Muutaman kerran asiaa mietin ja totesin, että me emme keinutolia tarvitse. Meillä ei ole tilaa olohuoneessa puhumattakaan makuuhuoneesta. Ja toiseksi, pidin sitä jollain tavalla vanhanaikaisena ajatuksena, että odottava äiti ja pienen vauvan äiti automaattisesti tarvitsee keinutuolin.

Lapin mummolassa on keinutuoli. Neiti on nyt kahdeksan kuukautta ja ensimmäistä kertaa elämässään hän päässyt kosketuksiin keinutolin kanssa. Ja hän rakastaan sitä. Joka aamu S on herännyt kello kuusi, normaalisti hän jää siitä leikkimään tunniksi - kahdeksi ja menee ensimmäisille (niille salaisille) päiväunilleen. Täällä ollessamme minä olen (tai kuka neidin kanssa onkin noussut) mennyt hetkeksi olohuoneeseen keinumaan neidin kanssa keinutuoliin ja yöunet ovat jatkuneet lähes välittömästi. Vähänkään uninen neiti nukahtaa päivälläkin päiväunillee kertaheitolla kun hetken kiikkaa tuolissa. Ja hän nauttii. Kiehnää rintaa vasten ja halailee pienillä käsillään, kunnes nukahtaa. 

Kotiin meille ei tässä vaiheessa enää keinutuolia tule, mutta itsekin siinä istuessa neidin kanssa, ymmärrän miksi se keinutuoli olisi pitänyt hankkia. Se on ihana. Ja vähän jopa harmittaa ettei sitä meillä ollut. Ehkä sitten jos joskus neidille tulee sisarus? Sitten meillekin tulee keinutoli, se on varma.

Olen tässä viikon aikana muistellut omaa lapsuuttani, mm. 80-luvun leluja ja leikkejä ja muita puuhia. Taitaa pitää paikkaansa, että sitä tulee siirrettyä omasta lapsuudesta perinteitä lapsilleen. Ei ole kyllä tarvinnut tyrkyttää mitään, vanhempi poikamme Miska on alusta asti ollut kiinnostunut lapsuusaikani piirretyistä ja hahmoista kuten Myyrä, Tohtori Sykerö, Puppe jne. Olen keräillyt hänelle alkavan kokoelman minulle nostalgisia kirjoja, joita silloin lainattiin kirjastosta. Camilla Mickwitzin tuotokset eivät tunnu tippaakaan vanhentuneelta, päinvastoin. Löysin myös edullisesti vanhan VHS:n, jossa on pari tarinaa, jotka muistan hyvin omasta lapsuudestani.Tuli kylmät väreet kun katsoin Mimosaa ja muita tuttuja pätkiä. Kirjastoissa voi onneksi käydä siirtämässä VHS:t DVD-muotoon.

Ihania hahmoja menneisyydestä.Pari on mun omia vanhoja.

Tänään olimme retkellä mustikkametsässä, jota myös harrastimme omien vanhempieni kanssa kun olin pieni. Hiukan myöhemmin on sitten luvassa sienien poiminta.

Metsässä on kyllä aina jotenkin taianomainen tunnelma , varsinkin jos löytää sellaisen paikan missä ei kuulu muiden ihmisten ääniä. Todella terapeuttinen kokemus jälleen. Eikä ole ollenkaan hullumpaa kun palkkioksi saa jotain näin ihanaa.

Ennen tätä herkkua nautimme oman palstan vihanneksista tehtyä kasvispastaa. Kattaus on tärkeä osa ruokahetkeä.

Välillä tulee mietittyä, että miten tätä kaikkea ehtii harrastaa sitten, kun palaan takaisin työelämään noin vuoden kuluttua. Pitää nauttia nyt joka hetkestä. Mukavaa alkuviikkoa!

Lauantaina piipahdettiin pitkästä aikaa J:n kanssa Loviisan aitassa ja kuivurin Riviera Maison liikkeessä. Ja kaikki mut tuntevat voivat taas haukkoa henkeään, en ostanut mitään! Tällä kertaa tyydyin vain ihastelemaan. Vaikka parit Lexingtonin pyyhkeet olisinkin halunnut kotiuttaa.. Nappasin parit kuvat, jotta nekin jotka eivät koskaan kyseisessä paikassa ole käyneet pääsevät ihastelemaan.

Kuivurissa oli hieman maisteltavia tarjolla, ihastuin mustikkalimppariin.

Kuivuriin rakennettu RM -liike on ehdottomasti yksi kauneimpia kauppoja, joissa olen käynyt.

Tämän lampun aion vielä ostaa jos saan käsiini pienemmän koon!

Nämä kuvat ovatkin Aitan puolelta. Jokaikinen kerta himoitsen noita kattokruunuja!

Että semmoinen sisustuspläjäys tähän synkkään ja harmaaseen maanantaihin! Nyt koirakouluilemaan Dinan kanssa, palaillaan huomenissa!

Näistä olen haaveillut siitä asti kun ne jossain sisustuslehdessä ja blogissa näin ensimmäisen kerran. Sattuipa sopivasti että minulla oli synttärit tuossa joku aika sitten ja ihana mieheni muisti ihan parhaalla lahjalla, nimittäin MarimekonOiva sarjan -Siirtolapuutarha teepannulla ja mukeilla. Onnentyttönä vain sain itse valita ja otin käytännöllisemmät korvalliset mukit, koska yhden jos toisenkin kerran olen meinannut pudottaa sormia polttavan kupin (en vain malta odottaa jäähtymistä, nimim. nytkin kieli palanut)

On ihana juoda iltatee hieman tavallisuudesta poikkeavalla tavalla, kun aiemmin on tullut kaadettua vesi vain suoraan kuppiin. Kaunis "räsymattokuosi" suorastaan houkuttaa keittämään teetä jatkuvasti ja onhan sitä tullutkin lipitettyä enemmän. Arjen pienet ilot on niitä parhaita!

Poika nukkui aamulla huippupitkät päiväunet, joten minulla oli aikaa lueskella lehteä ja juoda kahvia rauhassa. Samalla puuhastelin kotihommia, vaihdoin sohvalle BRUKA DESIGNIN ja SPIRAN tyynynpäälliset, imuroin ja siivosin muutaman kaapin. Sadepäivän juttuja siis. Niin kuin kuvasta näkyy, meillä on olohuoneessa vaihteeksi uusi pöytäratkaisu. Hay:n tarjotinpöytä ja muut vaihtoehdot jäivät tällä kertaa vielä kauppaan. Sen sijaan kävimme hakemassa Ikeasta pöytälevyn ja rautakaupasta isohkot kalustepyörät alle. Pöytälevyksi olisin halunnut alunperin paksun lasin, mutta se jää tulevaisuuteen, sillä meidän 1-vuotias on vielä liian kiinnostunut koputtelemaan ja nakuttelemaan pöytää erinäisillä tavaroilla.  Sellaiset kuvat tältä päivältä, huomenna lähdetään kamujen kanssa puistoon ja keskiviikkona mulla onkin kaupunkitreffit ihanan ystävän kanssa. Ihana arki <3

Ihanaa viikkoa!

Tämä yksilö löytyi hiluilla paikalliselta kirpparilta. Se on painava ja karkea - ihan täydellinen. Meinaan kyllä maalata maljakkoni, valkoiseksi kenties. Ja se indigo kummittelee mielessä, saas nähdä mitä syntyy vai syntyykö mitään.

/  Mut mut käytössä roikale näköjään imee itseensä kukkarukille tarkoitetun veden ja dunkkaa märältä savelta huoneen toiseen päähän. Jonkun ratkaisun meinaan löytää.

*

I found this vase from thrift store. It's heavy and rough - just perfect. I think I am going to paint it though. With white and maybe some indigo. Maybe.

Tykkään oliivipuista. Olen onnistunut tosin tuhoamaan jo kaksi. Ensimmäinen kuoli omiin hoitovirheisiini, toisen puri kissa matalaksi. Tämä hyvinvoiva kaunotar nauttii edelleen kesästä. Sillä lienee parempi hoitaja.

Laura Ashleyn Syksy/Talvi 2013 kuvasto on ilmestynyt. Mielenkiintoisimmat teemat ovat Imperial Threads ja Markings. Threads teema on ihanan runsas. Siinä yhdistellään kauniisti eri kuoseja ja tekstuureja. Vaikka tämä kullanhohtoinen värimaailma ei ole sitä minulle ominta, saman tyylin voisi hyvin toteuttaa myös hopeisella värimaailmalla.

Tarkemmin kuvastoon pääset tutustumaan tästä.

Markings on vuorostaan paljon pelkistetympi tyyli. Värimaailma on siinä hyvin rajallinen. Tyyliin mielenkiintoa kumminkin vaalea eläinkuosi ja eri tekstuurit. Ylellisyyttä tyyliin tuo metalliset ja lasiset yksityiskohdat. Kumpi tyyli puhuttelee teitä enemmän?

tv vie kyllä kevyesti kodin rumistuksen tittelin. mutta myönnetään -  töllötintä on joskus kiva kattella, joten ei siitä halua luopuakaan. tässä kodissa telkku on integroitu oivallisesti mustaan seinään! 

tanskalainen norm architects suunnittelee upeita koteja, tämäkin on kavereiden tekosia. 

KUVA & SUUNNITTELU norm.architects

Kotimme kaikki kolme makuuhuonetta ovat melko pieniä. Pienin niistä toimii vieras-/työhuoneena. Tässäpä muutama otos.

Sunnuntaina kävimme miehen kanssa Asuntomessuilla ja täältäkin luvassa Asuntomessupostaus, kunhan saan materiaalin kuntoon. Iloa tiistaihin!

Lastenhuoneet voivat siis olla kauniita, siistejä ja toimivia - ainakin kuvissa. Todellisuudessa se tuntuu olevan vähän mission impossible.

1. Itse olen ihastunut noihin viireihin, helppo tehdä itsekin, luulisin... 2. Kaikkien lasten suosikki, maja. Näin nätin kodan kelpuuttaisin hyvin meille. Kuvassa taustalla liitutaulu, seiniin on aina kiva piirtää:) 3.Se säilytys - se suuri ongelma. Tämä on hyvä ratkaisu, meillä on kotona sängyn alla isot läpinäkyvät laatikot legoille ja muille tärkeille. 4. Kiva ratkaisu, mahtuu kaikki kaverit sängylle, alle säilytyslaatikot.

5. Selvästi neidin huone - kuka ehtisi pedata sängyn aamuisin noin - äiti. Nätit värit ja seiniä kannattaa käyttää hyväksi ripustamalla naulakoita ja vaikka taululistoja kuten alimmassa kuvassa.

Kovin siistiä ja sävy sävyyn siis. Siitä sitten perässä copy + paste;)

Kuvat ovat Elisabeth Heierin blogista 

Olen aivan innoissani, koska kotitoimistoni alkaa pikkuhiljaa valmistua ja sen myötä koko kämppä alkaa näyttää vihdoin ja viimein enemmän kodilta. :) Sain sunnuntaina apurin työpisteeni kokoamiseen ja nyt se vihdoin nököttää tuossa paikoillaan. On tuntunut tympeältä elellä puolivalmiissa ja keskeneräisessä kodissa. Ja vaikka sisustus onkin vähän sellainen ikuisuusprojekti, joka tuskin koskaan tulee täysin valmiiksi, on ilahduttavaa, että asiat alkavat pikkuhiljaa löytää paikkansa. Olen odotellut esimerkiksi sitä hetkeä, että sohva ja työpiste olisivat molemmat paikoillaan, jotta voisin sommitella taulut sopiville paikoille ja nyt vihdoin eilen ripustelin niitä seinille. Kuvia saatte nähdä piakkoin, mutta sitä ennen pientä työpiste-fiilistelyä. Sen jälkeen, kun näin Fashionweek-blogista tutun Johannan kuvan (tuolloin velä Lilyn puolella) hänen kotona sijaitsevasta työpisteestään, olen ollut täysin pakkomielteinen tuon Calligariksen Ice-tuolin suhteen. Nyt kun työpöytä on paikoillaan, marssin tänään viimein kauppaan ja ostin tuon ihanan tuolin omakseni. Vielä pari päivää joudun odottelemaan tuolin saapumista kotiin, mutta uskaltaisin lupailla, että ehkä jo tällä viikolla saatte vähän lisää kuvamatskua täältä meikäläisen kotikolosta. :)

Eihän tuo tosiaan mikään varsinainen työtuoli ole, mutta sellaista perinteistä en kyllä haluaisikaan. Olen koeistunut tuon Calligariksen tuolin nyt moneen otteeseen ja se vaikutti kyllä hyvältä istua, joten sillä nyt sitten mennään. Ja onhan se hitsin kaunis! ;)

Kuva: Fashionweek

Tätä juhlahössötystä tulee nyt jatkumaan hetken aikaa puutarhajuttujen kustannuksella. Olen saanut suurimmat urakat osaltani valmiiksi, päätellen siitä, mitä olen tänään puuhannut ikkunoiden, ulko-oven, rappusen ja postilaatikkokatoksen kuurauksen jälkeen. Miehellä sen sijaan on homma pahasti vaiheessa, kaikki huonekalut on sikin sokin ja seinien paklaus ja paikkamaalaus kesken. Käsittämätöntä, miten paljon kolhuja nelihenkinen lapsiperhe saa taloon aikaan vajaassa kymmenessä vuodessa. No meillä onkin kyllä talon materiaalina Siporex, joka on älyttömän pehmeää, siihen saa reiän lusikalla. Mutta siis oman urakan alkaessa olla voiton puolella päädyin tekemään kaikkea ihanaa. Siinä kohtaa, kun tulin pojan kanssa akvaariokaupasta kädessä pussillinen punaisia rapuja, kävi mielessä, että ehkä menin tässä stailauksessa h i e m a n turhan pitkälle :)

Tässä muutama kuva aikaansaannoksista, menu on vielä ihan vaiheessa, kunhan kokeilin, miltä näyttäisi siveltimellä ja seepialla tekstattuna. Malli on aivan ihanasta kirjasta 'Pöytä on katettu'.

Menuhahmotelma, malli ja oma viritys.

Uusi ihana saippua.

Vararulla :)

Uudet pyyhkeet.

Vain kauneimmat esille.

En voinut vastustaa näitä värikkäitä pisaroita Puumalassa mökkireissulla, terassin kynttilälyhdyssä roikkuu vähän iloisemman värisiä.

Näillä siivoaminen on hauskempaa, joskin koko talon laattalattioiden saumojen puhdistus oli silti melkoisen itara urakka.

Kivillä tuunausta ulkona

terassilla

ja sisällä.

Tämä ei ole niin hyvä idea, kuin sisustuslehdissä annetaan ymmärtää, puut sotkevat kolon reunat, jolloin niitä on oltava aina yhtä paljon, pleksi tms. reunoissa auttaisi ehkä asiaa.

Rappu ja ovi ovat meillä aivan taivasalla ja niiden kuuraus oli melkoinen urakka, isompi musta ovimatto vielä hankittava.

Yritys peittää ruma kivijalan alareuna, jossa rappaus on jäänyt liian korkealle.

Lasten naulakko, väritin jopa ruuvien kannat tussilla mustiksi ;)

Vaikka tämä kultatakki ei ole ollut kertaakaan päällä, en suostu myöntämään, että olisin koristeeksi ostanut, toisin kuin yhden Elegancen alemekon, jonka ajattelin ripustaa esille. Vaikka voihan olla, että lauantaina repäisen ja laitankin sen päälleni...

Apinat tarttuivat Kodin ykkösen alelaarista kuivauskaapin oveen.

Tulipas näistä kuvista vähän törsäilyn makua, vaikka oikeasti pieni ulkopenkki ja paperinarulaukku ovat vanhoja löytöjä kirpputorilta, takki -70% alesta, apinat muistaakseni 4 e/pkt, mustat ruukut Plantagenista -50%, kukka ruskeassa ruukussa 0,50e ja reunakasvit kukkamaasta, samoja ale-kukkia myös mustissa ruukuissa. Rantakivisäkki on myös ostettu vuosia sitten syksyn alesta, kumihanskat ja pesuaineet kukkakaupan loppuunmyynnistä -70%, kirja alesta alle 10e, pisarat 1-1,50e/kpl, kranssi itse tehty, meikit lentokentältä, tuijat ja ruukut ovat vuosikausia vanhat, eli ei tässä oikeasti ole rahaa kauheasti kulunut.

Puin aamulla optimistisesti juoksuvetimet päälle ja taidan nyt riisua ne ja mennä suihkuun, eihän tästä muuta jää uupumaan kuin sen lenkki =D

Lähdin tässä eräänä päivänä nojatuolia ostamaan. Olin laatinut tarkan budjetin ja menin kauppaan ajatuksella, että tuoli mukaan ja jatkan matkaa. Nojatuoli sitten löytyi ja kaikkea muuta mitä en edes tiennyt tarvitsevani. Hienoja huonekaluja ja sisustuskokonaisuuksia -ja ratkaisuja esillä, joista sain vinkkejä kotiin. Monta sisustuspulmaa ratkesi vaikka en tiennyt edes niitä meillä olevan.

 On varmasti kauppijoiden salaliittoa, että jumalattoman kokoisesta hallista ei pääse ulos keskenkaiken ilman, että kulkee koko kaupan kiertävää käytävää törmäämättä kaikenlaisiin ihanuuksiin väkisinkin. Yritin pysyä tiukkana, mutta ostoskärry täyttyi aika pian kaikenlaisella tarpeellisella turhuudella. Ja etukortilla ilmainen kahvi? Tännehän on tultava toistekin. Ruokaakin on tarjolla jos ostosreissu aivan vie voimat. Kymmenen minuutin kauppareissu venyikin pariin tuntiin ja jalat aivan muusina, tulipahan sitten liikuntatuntikin samalla.

. the home of mark d. sikes .

picture from here