Meilläkin on välillä nättiä. Katsokaa vaikka!
En kovin usein raaski panostaa kodissani vallitsevaan kasvillisuuteen, koska kukat heittävät henkensä keskimäärin.. noh, heti. Usein riittää pelkkä mulkaisu ja ne repsottavat lyötyinä pitkin pöytiä. En koskaan kysy kaupassa kukkien hoito-ohjeita, osittain siksi, että usein ostan kukkani ruokakauppareissulla hetken mielijohteesta.
Kerran kuitenkin ihan käymällä kävin Sokoksen alakerran kukkakaupassa, aikeenani ihan todella hoitaa ja helliä edes yhtä kukkasta. Kysyin miten kukkaa piti kastella (en muista mikä lajike se oli, joku helppo tietenkin). Kiva myyjäleidi kertoi: ”Noin kerran viikossa riittää.”
Ja mitä tapahtuu viikon päästä:
”Joko on mennyt viikko? Pitääkö sitä kastella? Ei kai, sehän sano että NOIN kerran viikossa. Enkö mä ostanutkin sen ihan pari päivää sitten? Kyllähän se näyttää vielä ihan vehreältä.”
Niin, että rest in peace.
Mutta nämä uudet ovat olleet luonani jo kohta kaksi tuntia ja vielä henki pihisee!
Totta puhuen, omistan kyllä yhden kasvin, joka on säilynyt hengissä jo kohta varmaan kaksi (2!!!) vuotta. Ostin sen vanhan kämppikseni kanssa, kun halusimme silloiseen opiskelijamurjusoluumme vähän elämää – meissä sitä ei selvästi ollut tarpeeksi – ja marssimme kukkakauppaan hakemaan ”jotain viherkasvia, sellasta palmun näköstä, jota ei saa hengiltä”. Noin se jotakuinkin meni ja vielä se pikkuinen palmu on elossa! Nimesimme sen asiallisin menoin Oliveriksi. Ihan tässä herkistyy.
Olisin ottanut siitä kuvankin, mutta se elää tällä hetkellä masennuskauttaan ja nuupattaa.
Sieltä se kuitenkin aina nousee! Eye of the tigerin tykyttäessä taustalla. Jos se oli tullut tänne kuolemaan, se olisi kuollut jo.
Vaihdoinhan siihen aikoinaan parit mullatkin paremmasta tietämättömänä hakkaamalla juurakkoa rajusti pöytään, että ne vanhat mullat lähtisivät siitä pois saastuttamasta. Ai, miten niin kasvia ei saa liikaa järkyttää mullan vaihdossa? Kaikilla muilla onkin jotain pullamössökasveja.
Nämä uutukaiset uhrit kaunokaiset ovat kyllä ihastuttavia. Ruusu on ruusu, tuo keltainen on krysanteemi ja tuo lilanen on joku asteri (Katsoin Wikipediasta, niitä on jumalaton määrä erilaisia. Joku salapoliisi voi etsiä tuon lilan asterin, jos mielii). Poimin ne mukaan juurkin tuolta lähikaupastani, kun olin hakemassa leipomistarvikkeita huomiselle. Vanhempani ovat tulossa viikonlopuksi kylään, joten yritän levittää vähän kukkien ja leivosten tuoksua ympäriinsä.
Millaisia viherpeukaloita / viherpeukalon amputoijia te olette?
Aurinkoista torstaita!
Ps. Pisteet nerokkaasta otsikoinnista.
- Jenni H.