Heiii sain kuin sainkin kuntoon lampun, josta kerroin aikaisemmin. Tai siis en minä saanut, vaan mieheni. Häneltä ei siihen tainnut montaa hetkeä mennä, kun itse pyörittelisin osia käsissäni edelleen tuskastuneena. Kiitokset siis taitavalle miehelleni:). Ja tässä se nyt on..tadaa. Lamppu näytti siis ennen tältä. Värisävy miellyttää silmääni ja jos se alkaa joskus kyllästyttää, voi sen taas maalata uudestaan kunhan mies hoitaa sähköhommat:).
Päivät kiitävät ohi hurjaa vauhtia ja huomenna onkin TAAS syntymäpäiväni. Minä muka 33-vuotias..HÄH!?! Näyttääpä tuo luku vieläkin isommalta näin kirjoitettuna:). Noh ei kai tässä kannata sen suurempaa ikäkriisiä luoda. Jatketaan samaan malliin, onhan ikä kuitenkin lopulta vain luku.
Nytpä siis kauneusunille, eli kauniita unia!