...minun / meidän oli tarkoitus tällä mieheni talvilomaviikolla toteuttaa:
- hakea Ikeasta ideoita ja pientä sälää
- laittaa parveke kevätkuntoon
- kokeilla vihdoinkin jotain sokeritonta leivontareseptiä
- järjestää häkkivarasto
- järjestää makuuhuone siten, että sivuvaunu muuttuisi pinnasängyksi
- opettaa vauva nukahtamaan pinnasänkyyn
- lukea sormiruokailua käsittelevää kirjallisuutta, ettei minun tarvitsisi pelätä vauvan tukehtumista heti sillä sekunnilla, kun se kurkkutikku vain hipaiseekin vauvan suupieliä
- kirjoittaa uusia postauksia joka päivä
- ehdottaa muutamalle kaverille treffejä (ja myös toteuttaa ne)
- käydä Ruohonjuuressa
- käydä joka päivä lenkillä
- kirjoittaa to do -listoja
- hakea apteekista Mitosyl-karstageeliä vauvaa varten ja muistaa käyttää sitä
- siivota lastenhuone sellaiseksi, että lelujen ja muun epämääräisen sälän valloittama tila vaihtuisi pelkistetyksi muutaman lelun harmoniseksi idylliksi
- järjestää vaatekaappini
- siivota eteisen naulakko
- päivittää kenkä- ja takkitilanne talvisesta keväisempään
- siivota ruokakomero
- viedä lapset Leaf Areenan Lastenmaailmaan
- rentoutua
Miten voi olla, että vielä tänäkin päivänä, esikoisen ollessa jo kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta, luulen, että miehen loma voisi tarkoittaa sitä, että ehtisimme oikeasti tekemään jotain hyödyllistä? Esikoinen on aivan samanlainen 24/7 tärinähousu kuin aina, eikä kuopus yhtäkkiä viihdytä itse itseään, vaikka meitä täällä kaksi aikuista onkin. Tällä viikolla onkin oikeastaan toteutunut vain tuo listan viimeinen kohta, rentoutuminen. (Jos rentoutumisen käsitettä venytetään oikein kunnolla ja luetaan rentoutumiseksi myös ihan tavallinen arki lasten kanssa.)
Rentoa viikonloppua kaikille!