Krista heitti muinoin blogosfääriin jääkaapin sisältöhaasteen, ja nyt on jääkaapin oven vuoro. Meriannen haastoi siis minut esittelemään jääkaappimme oven. O-ou. Ei se silmiä hivele, mutta täältä pesee:
Uu, mikä kaunotar: entisten omistajien taloomme jättämä vanha Mielen-rotisko. (Kunhan keittiöremontti joskus saadaan aikaiseksi, haaveilen tyylikkäästä retro-Smegistä tai valtavasta jenkkikaapista.) Yritetty pelastaa, mitä pelastettavissa on, päällystämällä jääkaappirunomagneeteilla ja niistä väsätyillä (jo ikivanhoilla) värssyillä. Magneettien raja havainnollistaa, kuinka korkealle nassikka ylettyy.
Mies kärsii närästyksestä, joten ovessa on myös muistilista suosittavista ja vältettävistä ruoka-aineista.
Keräsin aikani kaapin sivuun Eddien etuovesta napsimia magneetteja aikoen kirjoittaa niistä dadaistisen taaperorunon, mutta sitten kuikelo alkoi ylettyä niin korkealle, että tuli runsaudenpula...
Kaapin päällys: tarjottimia, jotka eivät mahdu kaappeihin, sekä Suomesta löydetty sammutuspeite, joka ei särje silmiä.
On meillä toinenkin jääkaappi, koska ensimmäiseen ei kaikki mahdu. Sen ovessa on Eddien ihkaensimmäinen taideteos, lapsenvahtimainoksia, rokotusmuistilista sekä Suomesta saadut neuvolajulisteet. Kaapin päällä kauniit Kesä-kattilat sekä Sonos-kaiutin. Taustamusiikki on nirson taaperon aterioilla välillä ihan must.
Itse haluaisin nähdä Phocahispidan (epäilemättä elegantin), Raissin (varmasti värikkään) ja Jennyn (taatusti taiteellisen) jääkaapin ovet. Näytättekö?
***
Another blogger challenge: to exhibit to the world our fridge door. Ours mostly contains bad poetry - and Eddie's first artwork. More of those to follow, indubitably.