Alan usein jo syksyllä pohtimaan (hiljaa omassa päässäni, ettei Jykällä leviä pää) tulevan joulun teemavärejä tai tyyliä. Minusta on kiva laittaa joulu silloin, kun tiedän minkä tyylin ympärille koristelut rakennan. Ilman mitään ideaa minulla karkaa mopo käsistä ja lopputulos on järkyttävä sekoitus kaikkea mistä pidän. Ongelma onkin siinä, että tykkään monenlaisesta: hillitystä, prameasta, värikkäästä, kiiltävästä...
Meillä on ollut mm. sini-hopeinen joulu, lasi-hopea joulu, punainen joulu, puna-valkoinen joulu ja perinteinen joulu. Tänä jouluna pohdin pitkään pastellisävyisen karkkiteeman ja kierrätysteeman välillä. Olen ihan älyttömän ihastunut turkoosiin ja karkkipinkkiin väriin, ja kovasti himoitsin koristella kotimmekin tuohon samaan tyyliin. Kun syksyllä kirppiskierroksella löysin rivistön maatuskakuusenkoristeita, päätin, että joulumme teemana on tänä vuonna kierrätys ja itse tekeminen.
Olen mm. askarrellut kuusenkoristeista kirjan sivuista...
Kerännyt ystävieni tekemiä koristeita.
Olen myös ostanut jokusen uuden, kierrätysmateriaaleista tehdyn koristeen...
Tehnyt kirppislöytöjä...
Ja käyttänyt vanhoja koristeita.
Muutama päivä sitten oijoin meidän joulun "kauneimman" ikikuusen oksat ja eilen virittelin siihen hammasta purren valot. Tänään ryhdyin tyttösen kanssa innosta puhkuen koristelemaan kuusta.
Kun olimme saaneet keräämäni koristeet ripusteltua kuuseen, istahdin sohvalle ihailemaan lopputulosta...
Voi v...u, sehän on ihan saakelin ruma! Miten se on nuin köyhä ja ruma?? Hitto, ois pitäny sitteki vaan ottaa se pastelliteema ja hankkia niitä ihania pastellipalloja. Voi paskan, paskan, PASKA!! Vieläköhän niitä ois kaupoissa. Ei tuota ainakaan viitti koko joulua katella, ku nyt jo ahistaa näin paljon. Ja mikä homma noiden koristeiden tekemisessä ja ettimisessäki oli! Miten ne näyttää tuossa kuusessa noin köyhiltä, vaikka muuten ne on niin söpöjä? Ahistaa, ahistaa, ahistaa!!!!
Näissä tuskaisissa mietteissä kätevä kotiäiti soittaa tietenkin miehelleen töihin:
"Moi!" Jykä vastaa.
"Moi. MEIJÄN KIERRÄTYSKUUSI ON IHAN SAAKELIN RUMA JA KÖYHÄ!!" minä ulvon puhelimeen.
"Mmm... Niinhän ne kierrätyshommelit tuppaa aika usein olemaan..." Jykä mutisee.
"EIKÄ OO!! Mutta tuo on! Mie en ossaa kierrättää!! Minä tahon niitä pastellipalloja!!" märisen miehelleni.
"Höh, no eihän se tönötä siinä olkkarin nurkassa ku viikon ja sit sä jo vinttaat sen veke", Jykä lohduttaa.
"VIIKON, kuka viittii kattoa susirummaa joulukuusta VIIKON?!"
"No, kyllä siitä hyvä tulee jos laittaa siihen vaikka jotaki kimallenauhaa", Jykä pohtii.
"KIMALLENAUHAA!? Eihän siihen nyt voi mittään kimallenauhaa mennä törkkimään, ku se just on sen idea, ettei oo mittään semmosta kaupallista härpäkettä", kiljun tyrmistyneenä.
"No kierrä siihen sit vaikka villalankaa. Kuule, mun pitää nyt jatkaa töitä. Kyllä me jotain keksitään. Moikka!"
Villalankaa, just! Eipä sitä paljoa tainnu meijän kuusikriisi kiinnostaa. Pöh! Mie soitan sitte Merville.
Lähettelin Merville kuvia kuusesta ja yhdessä pohdittiin, että siinä pitäisi olla enemmän niitä koristeita. Ryhdyin tonkimaan kaappeja. Kun palasin lisäkoristeet käsissäni kuusen luo, oli Tinttara repinyt kuusesta kaikki käsiensä ulottuvilla olevat karkkikepit, pätkinyt niistä osan ja yhtä neiti imeskeli tyytyväisenä.
Täydellistä!
Onneksi ruokatilan lampussa roikkui vielä karkkikeppejä, jotka päätin siirtää kuuseen. Ripustelin löytämäni koristeet paikalleen ja tämänhetkinen lopputulos näyttää tältä.
Jaa-a... Joku lippunauha tai joku tuohon pitäisi vielä kehitellä. Mervi ehdotti just hetki sitten, että jospa siihen laittaisi pumpulipalloja. Hmm... Täytyy miettiä vielä huomiseen mitä teen kuusen kanssa, painunko pastellipallokauppaan vai virittelenkö vielä tätä köyhää kierrätyskuusta.
Rentoa joulun odotusta.