Mä en ole mitenkään intohimoinen sisustaja. Lämpenen kyllä kauniille esineille, mutta mulla ei ole ihan suunnattomasti silmää erilaisille väriyhdistelmille tai esineiden yhteensopimiselle. Tai sitten voisi ajatella, että oon laiska perfektionisti; koska tiedän, etten voi saada asunnostani täydellistä, en viitsi tehdä asian eteen kovin paljon. :D No enivei, haluan kuitenkin, että kotimme on viihtyisä ja siellä on niitä kauniita esineitä tai muita katseenvangitsijoita. Tajusin tänään, että haasteen tähän asettaa aiemmin mainitsemani kaaos. Koska asunnossamme on aina jokin vähän hujan hajan, niin tietyt asiat vähän hukkuu. Niinpä mulla taitaa olla pari heikkoutta, jotka erottuu kaaoksenkin keskellä; seinille ripustettavat jutut ja erilaiset kynttilät/lyhdyt. Lyhdyistä mulla ei oo tähän hätään kuvia, mutta kun lähdin kuvaamaan muita sisustussuosikkejani, huomasin kuvien painottuvan seiniin. Sohvissakaan ei ollut nyt mitään niin kuvauksen arvoisia tyynyjä, joten tässä siis seinäsisustusta. :D
Yllä olevat kuvat ovat keittiöstämme. Ihastuin itse kovasti tuohon tapettiin, jonka edelliset asukkaat oli valinneet. Alaosassa seinää on valkoista paneelia. Nuo ylempänä olevat taulut ostin joskus muuton jälkeen, oli kiva saada muuten kovin harmaasävyiseen keittiöön jotain erottuvaa. Alemmassa kuvassa oleva naulakko taas on jo varmaan n. 7-8 vuotta vanha. Ostin sen ekaan ihan omaan kämppääni ja siitä asti se on ollut käytössä.
Nämä kolme kuvaa ovat olohuoneen alueelta. Ylhäällä oleva kynttelikkö on vissiin anopilta alun perin. Taisi kulkeutua sitten meidän ekaan yhteiseen kämppään. Kolme asuntoa ja aina se on löytänyt juuri oikean paikkansa. Nyt siinä ei ole kynttilää, koska laiska emäntä ei ole edellisten jämiäkään poistanut, hups. Keskimmäisessä kuvassa on ihana kissakellomme. Se taidettiin ostaa edelliseen asuntoon ja löysi täältäkin paikkansa kahden ikkunan välistä. Mun mielestä on aina kiva, jos seinäkellossa on joku juttu, ettei se oo pelkkä peruskello. Alimmassa kuvassa on taulu oikeastaan näkyvimmällä paikalla. Alun perin tuon piti tulla meidän makkariin, mutta jostain sain päähäni, että se sopii paremmin olkkariin. Ja ihan hyvä idea! Tuohon on kiva yhdistellä erivärisiä sohvatyynyjen päällisiä ym. fiiliksen mukaan. Siitä tulee myös kivasti väriä muuten melko värittömään olkkariimme.
Eteisen ja tuulikaapin välillä olevan oviaukon päälle pääsi ihana Le Chat Noir. Olin kaipaillut tätä jonkin aikaa, kunnes muuttamassa ollut naapuri kauppasi sen mulle eurolla. Kelpaa, kiitti! Tää oli muuten aika pitkään poitsun suosikki. Se näkee tän suoraan istumapaikaltaan ruokapöydästä ja riemu oli melkoinen, kun tajusi seinällä kököttävän kissan. :)
Sitten vielä aivan liian vähäarvoisessa paikassa oleva "perintö"taulumme. Tämän taulun on aikanaan ostanut pappani joltain kulkukauppiaalta, jos tarinan oikein muistan. Tämä roikkui mummulan seinällä ties kuinka kauan, pitäisikin kysyä, että kuin vanha tämä on. Kun mummula myytiin mummun kuoleman jälkeen, tämä päätyi koristamaan lapsuudenkotini olohuonetta. Vanhempieni muuttaessa pienempään asuntoon äiti tuskaili, että mihinköhän sen taulun saisi ja minä se vaan tuijotin typötyhjää olohuoneen seinää. Niinpä taulu pääsi meille. Kahdessa asunnossa tää on ollut meillä olkkarissa kunniapaikalla, mutta nyt jouduttiin laittamaan se välihuoneeseen, koska se ei muka sopinut muuhun sisustukseen. Harkinnassa on, että se pääsisi takaisin olkkariin, jonne se ehdottomasti kuuluisi. Tuolla välihuoneessa se hukkuu ja on tällä hetkellä myös tiellä muiden sisustussuunnitelmien kannalta. Taulu sopii kuitenkin tosi hyvin meidän väreihin ja sillä on mulle suuri tunnearvokin, joten tästä ei ihan hevillä luovuta.
Jollain toisella kertaa voisin ottaa kuvia muustakin sisustuksesta. Ehkä sitten, kun saadaan kaikki kuvattavaan kuntoon. Parasta olisi varmaan ennen jotain juhlia, ennen kuin pöydän kulmat täyttyy lehtipinoista ja sohvatyynyt uudelleenjärjestetään jonkun muun kuin minun toimesta... ;)