Joskus koti pääsee siihen kuntoon että siivoaminenkin tuntuu täysin turhalta ja toivottomalta, ja haluaa vain nostaa kädet ilmaan ja hyväksyä se että tulee kuolemaan tämän rojun ja paskan keskelle.
Sitten se toivon kipinä iskee jostain ja on valmis yrittämään. Ehkä pystyn tähän, ehkä elämä voittaa. Toki nämä siivouskohtaukset eivät suuntaudu esim. kaoottiseen keittiöön, vaatteita täynnä olevaan makuuhuoneeseen tai astioista lainehtivaan olohuoneeseen. Ei. Niiden kohteena on täysin itsekkäästi minun oma huone.
Alkutilanne. Suurin ongelma olivat piirrustukset ja muut epämääräiset paperit ajelehtimassa pitkin pöytiä.
Siinä on toimisto. Kyllä kelpaa istua alas ja iskeä Exceli tulille.
Piirrustuspöytä. Siellä on myös mittanauha ja vatupassi. Koska projekteja.
Tässä on pelastukseni sekä inspiraationi siivouskohtaukselle: korkkitaulu.
Sinne saa kaikki luonnokset ja maailmanvalloitussuunnitelmat esille! Minulla on paha tapa keksiä mitä upeampia asioita ja sitten unohtaa ne täysin.
Ystävälläni Tapanilla on upeita aforismeja liittyen kahviin. Harmillisesti usea niistä on melko säädytön mutta ne asiallisimmat ajattelin saada jotenkin visuaalisesti toteutettua. (Ja ne säädyttömätkin ihan vain itselleni.) Tämä pääsi seinälle muistuttamaan tästä suunnistelmasta.
Tälle pöydälle ei tapahtunut mitään. Koska se on maalauspöytä ja tarvikkeet eivät ole kenenkään tiellä koska tämä on minun huone.
Oven taakse meni vuosi sitten maalattu ballerina jonka siivotessani löysin.
Tämän rupeaman jälkeen täytyy levätä ainakin viikko.