Lauantaiaamuna heräsin Hauholla auringonpaisteeseen. Ensimmäinen loma-aamu, voisiko ilman haltija parempaa lomalahjaa antaa! Ei vesisadetta ja lämpökin nousi T-paitalukemiin (suomalainen aloittaa ja lopettaa säällä, tämä aamu nyttääkin jo vitsiltä). Oli ensimmäisen kesätorin aika Hauholla. Tai itseasiassa Niskavuori-markkinat, mutta nimestä viis.
Hauhon kesätori on muista vastaavista poikkeava, positiivisesti. Sieltäkin löytyy kauppatavaraa pölynimuripusseista metrilakuihin, mutta iso on on muita, paikallisia ja vähemmän kiertäviä torikaupustelijoita. Kirpparitavaraakin on tarjolla, myyntipaikat lienee kohtuuhintaisia. Mä kuulun niihin, jotka ostavat torilta tuoretavarat, en muuta. Tänään mukaan lähti vähemmänkin tuoretta.
Kojujen lomassa oli mattokauppias myymässä tekemiään räsy- ja trikoomattoja (?, muistinkohan oikein). Se on kuteesta kiinni mitä nimitystä matosta kuuluu käyttää, mulle ne on kaikki yhtä räsymattoa.Näitä mattoja on vilahdellut sisustuslehdissäkin, eikä syyttä! Ja kohta sellainen vilahtelee minunkin keittiössä. En malttaisi odottaa. Ystävä teki myös tilauksen tuosta kauniista valko-beige-matosta. Näitä mattoja jälleenmuu Helsingissä Olkkari.
Tyttö sai tuliaisena kivan kerttu-pipon mökille. Mä en tunnetusti printeistä niin välitä, mutta leppikset sopii tytölle ja mökille.
Näiden juttujen takia kesätori on paikka, missä nyt vaan pitää käydä. Mistä muualta saat hyvin paistettuja muikkuja, tuoreita vihanneksia, koirille menovettä ja kotitekoista leipää, mikä vie kielen mennessään. Niin, se leipä. Ihastelin Jopon leipäpakettitarjousta ja sain matkaani leivän. Ruisleivän. Sellaisen oikean, mitä ei enää tahdo mistään saada. Ei ole leivästä jäljellä enää kuin murusia. Tuittulan Lyylillä oli viime kesänä luomuun ja lähiruokaan erikoistunut kesäkauppa Hauholla, mutta nyt samaa tavaraa on tarjolla kesätorilla.
Torin jälkeen me poikettiin mun ystävän Ilonassa. Ilonassa saa paitsi fysioterapiaa ja muita hoitoja, myös ihania tuotteita ja luomukosmetiikkaa. Frantsila onkin mulle ennestään tuttu, mutta Primaveran tuotteista en ole kuullut. Ystävä vannoo muuten Fysiolinen tyynyjen nimeen, itse en osaa muotoillulla tyynyllä nukkua. Mutta ne jotka osaavat, kehuvat kovasti.
Torin jälkeen me fillaroitiin Wanhan Raitin kautta kotiin. Raitti on sellainen mini-Porvoo, talot ovat rakkaudella pidettyjä ja miljöö ihastuttava, nähtävyys itsessään. Wanhalla Raitilla on muuten pieni Kievari, lounasravintola ja majatalo samassa paketissa. Molemmat testattu ja hyviksi havaittu. Näkötornin juurella me otettiin vielä viimeiset kuvat pienen tyylilyylin kanssa. Näissä maisemissa mennään kuukauden kuluttua kovaa, Hauhon jokamiestrithlonikin seikkailee Wanhan raitin maisemissa.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiinn. Hauhon matkailunedistäjä vaikenee :) Tällaiset pikkukylien tapahtumapäivät ovat vaan niin sympaattisia kaupunkilaisen näkökulmasta, että miksipä niistä ei kertoisi. Pysähdy ihmeessä kesälauantaina Tampere-Lahti-tien varteen, mutta mene ajoissa. Hämeen hitaat myyvät ja ostavat tuotteet loppuun jo ennen puolta päivää. Aikainen orava kävyn nappaa - hauholainen sananlasku tästä päivästä alkaen.
