Hauska teekuppi, täältä
Hauska tyyny, täältä
Tekis mieli kirjoittaa jotain hauskaa tähän, mutta ei oikein nyt luonnistu. Ei ole hauska olo. Eikä kovin hyväkään. Kuka saa päättää, mitä pitää sietää ja kuinka kauan? Lääkäri. "Jos olo käy sietämättömäksi, niin olemme täällä kyllä sinua varten.""Tunnista se ja anna sen olon mennä.""Hyväksy se."??? Ei se ihan noin helppoa ole. Jos olo käy sietämättömäksi, onko se lääkärin mielestä tarpeeksi sietämätön, jotta saa apua? Millä asteikolla se mitataan? Ja vielä eri lääkäreillä on omat asteikkonsa. No, kyllä se tästä, taistellen eteenpäin. Kaikilla meillä on murheemme, ja ilomme!:) Ja sitä iloa on paljon, joka päivä ainakin vähän ja useimmiten enemmän.
Hauska muuten huomata, miten moni on kyllästynyt siihen pelkistettyyn musta-valko-harmaaseen sisustukseen ja niihin sisustuskliseisiin! Itse olen täysin samaa mieltä kuin tämä mainio juttu. Sisustustekstit, Eames-tuolit, läpinäkyvät tuolit, Aalto-tuolit, valkoisuus, musta-valkoisuus, kaikki saa jo mennä, tullakseen vaikka 50 vuoden päästä taas sinä juttuna. Kyllä nyt saa olla vähän väriäkin, eikä siihen riitä vain yksi vaaleanpunainen tyyny harkiten sijoitettuna ja ryhtiä tuomaan. Eikö?
Mukavaa viikonloppua, TGIF!